Idea: Kirjastojärjestelmien yhteentoimivuus

Kuvaus: Erillisten kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen opiskelijan, opettajan ja  tutkijan käytön kannalta.

2020-11-16 Alma-kirjastojen vastaus

Alma-kirjastot ovat myös siirtyneet omaan järjestelmäänsä ja meidänkin osalta tiketti voidaan sulkea.
Alma on järjestelmien markkinajohtaja korkeakoulukirjastojen sektorilla myös kansainvälisesti ja uudenlaisen kirjastopalvelualusta-ajattelun edistäjä (oikeastaan kyse ei ole enää perinteisen kirjastojärjestelmäajattelun mukaisesta systeemistä lainkaan). Suurimmilla yliopistokirjastoilla on hakupalveluna Primo, mikä onkin luontevaa silloin, kun
halutaan tuottaa primaariasiakkaille (kunkin yliopiston tutkijat ja opiskelijat) mahdollisimman intuitiivisia ja kattavia hakutuloksia.
Riittävä yhteentoimivuus toteutuu Melindan ja kansallisen Finnan avulla. Tärkeintä on toki Alman yhteentoimivuus kunkin korkeakoulun omien järjestelmien (mm. talous-, henkilöstö- ja opiskelijajärjestelmät) kanssa, ja tällaisiin liitoksiin Alma tarjoaakin, kirjastopalvelualusta-ajattelun mukaisesti, hyvät rajapinnat.

Aalto siirtyy viimeisenä Almaan vuodenvaihteeseen mennessä ja ottaa käyttöön Primon.

Suomen Alma-kirjastojen puheenjohtajana aloittaa vuodenvaihteen jälkeen Riitta Lähdemäki Tampereen yliopistosta.

2020-11-13 KOHA-kirjastojen vastaus

Koha-kirjastojärjestelmä toimii hyvin yhteen kaikkien tarvittavien muiden järjestelmien kanssa. Asiakkaittemme käyttöliittymänä on sama Finna kuin aiemmin Voyager-kirjastojärjestelmää käyttäessämme, joten asiakas ei välttämättä ole huomannut taustajärjestelmän muutosta muuten kuin hieman laajentuneina palveluina.

Teknisempää tietoa osaa parhaiten antaa Minna Kivinen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

2020-11-11 FUN-vastaus

Krjastojärjestelmät toimivat rajapintojen kautta. Esim. Finna-palvelua käytetään molempien järjestelmien kautta.
Aikaisemmin osaaminen on ollut Kansalliskirjastossa, mutta nyt asia ei ole näin yksinkertainen. Varminta olisi olla yhteydessä sekä Suomen ALMA-kirjastoihin (esim. Kimmon kautta) ja Koha-kirjastoihin (Ari Muhosen kautta).
PS tietoarkkitehtuurikysymyksesi liittyy samaan problematiikkaan, en ole vielä keksinyt vastausta.
terv. Anne Lehto

2019-11-15 Päivitys

KOHA-yhteenliittymä on saanut uuden KOHA-kirjastojärjestelmänsä käyttöönotetuksi kaikissa 17 korkeakoulu- ja muussa tieteellisessä erikoiskirjastossa, ja myös järjestelmän palvelukuvaus- ja palvelutilauspohjat ovat nyt valmiina liitettäviksi vastavien toimijoiden ja CSC:n välisiin puitesopimuksiin. Lumikko-projektissa mukana olevat 25 korkeakoulu- ja muuta tieteellistä erikoiskirjastoa sekä erillisenä Aalto-yliopisto valmistautuvat ottamaan käyttöön ExLibriksen toimittaman Alma-kirjastojärjestelmäalustan pilvipalveluna vuoden 2020 aikana ja jatkavat siihen asti vanhan Voyager-järjestelmän käyttöä varsinaisten kirjastokonsortioiden (LINNEA2 ja AMKIT) jo purkauduttua.

Mainitun kahden eri kirjastojärjestelmäjoukon välillä on virinnyt uutta käytännön yhteistyötä ja kirjastojärjestelmien yhteentoimivuutta mahdollistavia käytäntöjä, joissa hyödynnetään esimerkiksi Finnaa. Tämän yhteistyön ja -toiminnan määrä on ollut ennakoituun nähden odetettua suurempi ja siten myönteinen yllätys.

 

2018-11-21 Päivitys

Korkeakoulujen tietohallinto ja ICT-ohjausryhmässä 19.11.2018 katsottiin, että kirjastojärjestelmien yhteentoimivuus tulee ottaa huomioon korkeakoulujen tutkimuksen ja opiskelun ja opetuksen prosessien näkökulmista, niitä koskevien yhteisten arkkitehtuurien kehittämisen osana. Selvitystyötä ei jatketa korkeakoulujen tietohallinto- ja ict-ohjausryhmän toimesta tässä vaiheessa.

Arkkitehtuurit: ka.csc.fi 
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri, yhteyshenkilö Lara Anastasiou, lara.anastasiou@csc.fi
Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri, yhteyshenkilö Walter Rydman walter.rydman@csc.fi

 

2018-11-16 Päivitys

Edelleen saadun lisäpalautteen pohjalta esiselvityksestä on valmistunut Kirjastojärjestelmien esiselvitys päivitetty versio 3.pdf, jota vastaavat muutokset lisätään myös rajapintavaatimuksiin. Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän päätöksentekoon esitetään asian jatkotoimia neljän vaihtoehtoisen skenaarion pohjalta.

 

2018-10-11 Päivitys

AAPA:n ja FUCIO:n yhteiskokouksessa 10.10.2018 CSC:llä asian kehitysvaiheesta pidettiin erillinen esitys yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajille. Esityksen kalvot 2018-10-10 Kirjastojärjestelmien yhteentoimivuudesta.pptx annetaan tässä tiedoksi myös muille kiinnostuneille. Tilaisuudessa esitettiin kehitysehdotus visualisoinnin "Muu pp asiakaskäyttöliittymän" yhteyksien nykytilan esittämisestä: ehdotettiin, että ne yhteydet, joita ei ole vielä ole olemassa voisi näyttää kuvassa esim. eri värillä.

 

2018-09-25 Päivitys

Tulevien kirjastojärjestelmien yhteentoimivuus- ja rajapintavaatimuksia on nyt CSC:llä koottu taulukkomuotoon, jossa näkyvät aiempia esiselvitysraportteja huomattavasti selvemmin mm. tietovirtojen suunnat, sisällöt ja tarkoitukset. Tästäkin dokumentista otamme mielellämme vastaan palautetta ja täydennyksiä, mikäli sellaisia on. Kirjastojärjestelmien yhteentoimivuusvaatimusten rivispeksaus.xlsx .

 

2018-09-06 Päivitys

Kentältä saadun palautteen ja täsmennysten perusteella kirjastojärjestelmäesiselvityksestä on nyt saatavilla jatkotyön pohjaksi päivitetty ja korjattu versio: Kirjastojärjestelmien esiselvitys päivitetty.pdf

 

2018-09-03 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä

(https://wiki.eduuni.fi/x/F5MRB) 

• Ohjausryhmä tunnistaa, että korkeakoulut päättävät oman strategiansa mukaan mitä tietojärjestelmiä hankkivat ja hyödyntävät. Ohjausryhmä pitää olennaisena oppijan, opettajan ja tutkijan prosessien sujuvuutta. Korkeakouluilla on tulevaisuudessa useita kirjastojärjestelmiä. Korkeakoulujen tueksi CSC selvittää yhdessä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa, mitkä ovat keskeisimmät yhteiset kirjastojärjestelmien yhteentoimivuutta edellyttävät opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen prosessit, ja niissä liikkuvat tiedot.  Seuraavaan kokoukseen (19.11.2018) mennessä CSC kokoaa luettelon yhdessä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa näistä prosesseista ja liikkuvista tiedoista ja muista rajapintavaatimuksista. Mahdollisesta laajemmasta selvityksestä päätetään tämän jälkeen.

 

2018-08-22 Päivitys

Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä käsittelee kirjastojärjestelmien suhdetta korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisiin arkkitehtuureihin seuraavassa kokouksessaan 3.9.2018 (https://wiki.eduuni.fi/x/F5MRB) 

• Westman esittelee ehdotuksen selvityksen tekemisestä kirjastojärjestelmien suhteesta ja yhteisistä yhteentoimivuuden vaatimuksista eri arkkitehtuurien alueella
• Yhteiset arkkitehtuurit, joihin kirjastojärjestelmät keskeisesti liittyvät
  • Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri
  • Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri
  • Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri
  • Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Esiselvitys on valmistunut (Kirjastojärjestelmien esiselvitys.docx). 

CSC esittää OKM:llä, korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän vastuualueella toteutettavaksi selvitystä kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden vaatimuksista. Päävastuu esiselvityksestä olisi CSC:llä ja selvitys toteutettaisiin osana OKM:n CSC:ltä tekemää palveluostoa, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n koordinataatiota ja arkkitehtuuripalveluita.

Kun nykyisen kirjastokonsortioyhteistyön päättyessä 2019 loppuun Suomen korkeakouluihin kehitetään jatkossa useita erillisiä kirjastojärjestelmiä, CSC toimii yhteistyössä niiden kaikkien kehittäjien kanssa ja edistää järjestelmien yhteentoimivuutta etenkin loppukäyttäjien (kirjaston asiakkaat) näkökulmasta. Ehdotamme esiselvityksen (liitteenä) pohjalta uusina kehitettävien korkeakoulujen kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden vaatimusten selvittämistä sillä

1. Käyttäjäkeskeisten kehittämisvaatimusten selvitys on sekä ainoa että kustannustehokas tapa varmistaa, että myös hajautuneiden kirjastojärjestelmien tulevaisuudessa kunkin korkeakoulukirjaston asiakkailla on jatkossakin omasta affiliaatiostaan riippumatta kansallisesti yksi helppokäyttöinen asiointitili, käyttökokemus ja pääsy keskeisiin yhteisiin oppimateriaaleihin ja oppimisympäristöihin.

2. Yhteentoimivuuden varmistaminen on myös ainoa keino edistää ja motivoida uusien kirjastojärjestelmien kehittäjiä ennakoimaan ja huomioimaan myös tulevaisuuden opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen muuttuvat uudet tarpeet, toiminnallisuudet ja oppimisympäristöt ko. järjestelmien kehityksessä. Ilman selvittämistä ja yhteistä resursointia näiden oppimisympäristöihin ja -järjestelmiin teknisesti ja toiminnallisesti edellyttämät toimivat rajapinnat todennäköisesti jäävät rakentamatta, uusiin järjestelmiin betonoidaan vain nykykirjastojärjestelmien rajalliset ominaisuudet ja samalla rakenteellisesti estetään tai vähintään hidastetaan kirjastojen tiedonhallinnan kehittymistä kohti tulevaisuuden sisällönhallintaa ja datanhallintaa.

 

2018-06-19 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä

https://wiki.eduuni.fi/x/HpMRB: CSC toteuttaaa avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurin ja kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuurin alueilla kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden vaatimuksien kuvaamisen esiselvityksen, jossa selvitetään kaikkien tulevien kirjastojärjestelmien integraatio- ja tiedonvaihtotarpeet niiden yhteentoimivuuden varmistamisen pohjaksi. Tavoitteena on kehittää nykykirjastoille tyypillistä tiedonhallintaa tulevaisuudessa kaikkiin oppimisympäristöihin ja -järjestelmiin teknisesti ja toiminnallisesti paremmin yhteensopivaksi sisällönhallinnaksi ja datanhallinnaksi. 

Esiselvitys toteutetaan osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n koordinataatiota ja arkkitehtuuripalveluita. 

 

2018-05-31 Ideatoimikunnan kokous

P0: Ehdotetaan selvitettäväksi osana OKM:n CSC:ltä hankkimia arkkitehtuuripalveluja. CSC esittää toimenpidettä OKM:lle. Tuotetaan esiselvityksestä ensimmäiset havainnot nopealla aikataululla, jotta asia saadaan huomioitua pilvipohjaisen järjestelmän pian alkavassa kilpailutuksessa.

Hyödynnetään OppiJana-2030 selvitystä ja kytketään asia korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuriin.